Itku on vauvan tapa viestiä tarpeistaan – nälästä, väsymyksestä, märästä vaipasta tai halusta olla lähellä. Itkuisuus kuuluu normaaliin vauva-arkeen, mutta joskus itku voi olla poikkeuksellisen runsasta, pitkäkestoista tai vaikeasti rauhoitettavissa. Vanhemmille jatkuva itku voi olla kuormittavaa ja herättää huolta. Et ole yksin – me Terveytesillä olemme tukenasi.
Useimmat vauvat itkevät päivittäin yhteensä 1–3 tuntia, erityisesti iltaisin. Tämä kuuluu usein kehitysvaiheeseen ja rauhoittuu ajan myötä.
Normaalin itkun taustalla voi olla esimerkiksi:
Nälkä tai jano
Väsymys tai yliväsymys
Ilmavaivat tai lievät vatsavaivat
Tarve läheisyyteen tai sylissä olemiseen
Uudet ärsykkeet, kuten valo, äänet tai ympäristön vaihdos
Koliikki
Koliikki tarkoittaa runsasta ja vaikeasti rauhoittuvaa itkua muuten terveellä vauvalla. Tyypillisesti koliikki-itku alkaa iltaisin, kestää yli 3 tuntia kerrallaan ja toistuu useana päivänä viikossa. Koliikki alkaa yleensä muutaman viikon iässä ja helpottaa itsestään noin 3–4 kuukauden ikään mennessä. Tarkkaa syytä koliikkiin ei tiedetä, mutta se voi liittyä suoliston kehitykseen, vauvan temperamenttiin tai hermoston kypsymiseen.
Refluksi
Refluksissa vauvan mahalaukun sisältö nousee ruokatorveen, mikä voi aiheuttaa kipua, polttavaa tunnetta ja ärtymystä. Vaikka puklailu on tavallista, refluksiin voi liittyä myös nielemiskipua, kaarelle taipumista, itkuisuutta syömisen jälkeen ja huonoa painonnousua. Oireita voidaan usein helpottaa ruokailutottumuksia muuttamalla – joskus tarvitaan lääkitystä tai jatkotutkimuksia.
Ruoka-aineallergiat
Vauvoilla yleisimpiä allergioita ovat maito-, kananmuna- ja vilja-allergiat. Allergiat voivat aiheuttaa mm. vatsavaivoja, ripulia, ihottumaa, itkuisuutta tai levotonta unta. Joskus oireet ilmaantuvat vasta tunteja syömisen jälkeen, mikä voi tehdä tunnistamisesta haastavaa. Ruoka-aineallergioita epäiltäessä varaa yleislääkärin vastaanottoaika. Yleislääkärin vastaanotolla tehdään tarkempi arvio ja tarvittaessa ruokavalio-ohjaus tai altistuskokeet.
Infektiot
Vauvat voivat sairastaa flunssia, virustulehduksia tai esimerkiksi korvatulehduksen, vaikka oireet olisivat alkuun epämääräisiä. Itkuisuus, ruokahalun väheneminen, kuume tai veltto olemus voivat viitata infektion alkuvaiheeseen. Erityisesti jos vauvalla on ollut nuhaa, yskää tai kontakti sairastuneeseen henkilöön, kannattaa tilanne tarkistuttaa. Infektiota epäillessä, varaa yleislääkärin vastaanottoaika.
Ummetus ja vatsavaivat
Vauvan suolisto toimii yksilöllisesti, ja kakkaamattomuus ei aina tarkoita ummetusta. Oireita voivat olla kivulias vatsanvääntö, kovien ulosteiden kanssa ponnistaminen tai selvästi turvonnut vatsa. Ummetus voi liittyä ruokavalion muutoksiin, allergioihin tai suoliston toiminnan viivästymiseen. Myös ilmavaivat ja nieleminen voivat aiheuttaa kipua ja levottomuutta.
Varaa aika, mikäli itku on jatkuvaa, voimakasta ja kestää useita tunteja päivässä useana päivänä viikossa, vauva ei rauhoitu sylissä tai syömisen jälkeen, vauva ei syö tai nuku normaalisti, vauvan yleisvointi huolestuttaa (esim. velttoisuus, kuume, oksentelu, ripuli, itku alkaa äkillisesti ja poikkeaa aiemmasta tai vanhempana koet jaksamisen rajoja tai tarvitset tukea.
Vastaanotollamme selvitämme itkuisuuden taustat ja kuuntelemme huolesi. Tarjoamme ohjausta, tukea ja tarvittaessa jatkotutkimuksia. Tavoitteenamme on helpottaa sekä vauvan että perheen vointia.
Älä jää yksin – varaa aika tai ota yhteyttä, niin katsotaan tilanne yhdessä.