Oppimisvaikeuksia on monenlaisia, ja ne voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin:

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

• Dysleksia (lukihäiriö) vaikuttaa kykyyn lukea ja ymmärtää tekstiä.
• Kirjoittamiseen voi liittyä vaikeuksia hahmottaa kirjaimia tai tuottaa sujuvaa tekstiä.

Matematiikan oppimisvaikeudet

• Dyskalkulia on häiriö, joka vaikeuttaa lukujen ja matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä.
• Lapsi voi kamppailla peruslaskutoimitusten, ajan hahmottamisen tai numerosarjojen muistamisen kanssa.

Tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet

• ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) voi aiheuttaa keskittymisen vaikeuksia, levottomuutta ja impulsiivisuutta.
• Haasteet voivat vaikeuttaa oppitunneilla tehtävien suorittamista ja itsenäistä työskentelyä.

Muisti ja tiedonkäsittely

• Lapsella voi olla vaikeuksia muistaa ohjeita, oppitunnilla opittua tietoa tai yhdistää uusia asioita aiemmin opittuun.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet

• Lapsella on keskimääräistä alhaisempi ajattelun ja oppimisen nopeus (älykkyysosamäärä noin 70–85).

• Vaikeuksia koulutehtävissä, kuten lukemisessa, kirjoittamisessa tai laskemisessa.

• Oppiminen voi vaatia toistoa, tukea ja yksilöllisiä opetusmenetelmiä.

• Sosiaaliset tilanteet ja kaverisuhteet voivat tuntua haastavilta tai kuormittavilta.

• Vaikeudet eivät ole kehitysvammaisuuden tasolla, mutta lapsi tarvitsee erityistä tukea arjessa ja koulunkäynnissä.

Kehityksellinen kielihäiriö:

• Kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa laaja-alaisesti lapsen toimintakykyyn, vuorovaikutukseen ja osallistumiseen.

• Puheen ymmärtämisen vaikeudet voivat jäädä arjessa huomaamatta.

• Diagnoosi on luotettavimmin tehtävissä noin 4 vuoden iästä alkaen, mutta tuki tulisi aloittaa heti epäilyn herätessä.

• Kuntoutuksen ja tukitoimien suunnittelu edellyttää moniammatillista yhteistyötä (esim. lääkäri, puheterapeutti, psykologi, opettaja).

• Vuorovaikutus-, tunne-elämän ja käytösoireiden taustalla voi olla kielellinen vaikeus – tämä on aina tärkeä huomioida.

• Hyvää ennustetta tukevat: varhain aloitettu arjen tuki, oikea-aikainen ja kohdennettu kuntoutus sekä kielellisten tarpeiden huomioiminen koulussa.

Oppimisvaikeuksia voi epäillä, jos lapsi kokee:

• Toistuvia vaikeuksia tietyissä oppiaineissa, kuten lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa.
• Keskittymisongelmia, jotka haittaavat opiskelua.
• Pitkäkestoista turhautumista koulutehtävien parissa.

Ensikäynnillä yleislääkäri arvioi lapsen tilannetta ja kartoittaa oppimiseen liittyviä haasteita. Tarvittaessa lääkäri ohjaa lapsen psykologille tai muihin tarkempiin tutkimuksiin, joissa voidaan selvittää oppimisvaikeuksien taustalla olevat syyt ja tehdä tarkempia testejä.

Kun oppimisvaikeudet on tunnistettu, lapselle voidaan suunnitella yksilöllinen tukisuunnitelma. Tähän voi sisältyä:

• Psykologin tarjoama tuki oppimisen strategioihin.
• Erityisopetus tai pedagogiset tukitoimet koulussa.
• Vanhempien ohjaaminen lapsen oppimisen tukemiseen kotona.
• Neuropsykologinen kuntoutus ja ohjaus
• Tarvittaessa lääkitys esimerkiksi ADHD:n hoidossa.