Edunvalvonta läheisen näkökulmasta – varautuminen tulevaan kannattaa

16.9.2026

Edunvalvonta-asiat mietityttävät monia ikääntyvien läheisiä. Usein edunvalvonnan tarpeeseen havahdutaan vasta silloin, kun tilanne on jo edennyt pitkälle eikä henkilö enää itse ole kykenevä laatimaan valtuutusta. Asia kannattaa siis ottaa lääkärin kanssa puheeksi jo hyvissä ajoin.
Vanha nainen katsoo aikuista tytärtään

Geriatrian erikoislääkäri Mira Ylinärälle edunvalvontaan liittyvät asiat ovat luonteva osa hänen työtään ikääntyvien parissa. Hän on huomannut, että tyypillisesti omaiset tunnistavat edunvalvonnan tarpeen muutoksista raha-asioiden hoidossa.

– Asia nousee läheisille esille esimerkiksi tilanteissa, joissa ilmenee avuntarvetta laskujen maksussa ja muiden talousasioiden hoidossa. Sama lasku saatetaan maksaa tuplana – tai maksaminen unohtuu ja kotiin tulee karhukirjeitä. Voi myös tulla esille outoja rahannostoja tililtä tai henkilölle epätyypillisiä taloudellisia riskinottoja, ja rahat eivät yhtäkkiä riitäkään perusasioiden hoitamiseen, Ylinärä kuvailee. 

– Henkilö voi alkaa tarvita ulkopuolista apua muidenkin asioiden hoitamiseen, kuten  apteekkiasiointiin ja kaupassa käyntiin. Samalla havaitaan, että monimutkaisten asioiden ymmärtäminen ei enää ole entisellään ja päätöksentekokyky sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ovat vaikeutuneet. Joskus omaisilla herää huoli myös taloudellisen hyväksikäytön riskistä, Ylinärä jatkaa.  

Kuinka ottaa esille edunvalvontavaltuutuksen teko?

Monille ikääntyvien läheisille edunvalvonta ei ole entuudestaan ollenkaan tuttu asia, joten sitä ei välttämättä tule ajateltua ennen kuin on pakko. Silloin edunvalvontavaltuutusta voi olla myöhäistä tehdä itsenäisesti.

– ‎Tyypillisin tilanne on se, että jo selvästi edunvalvonnan tarpeessa olevalta henkilöltä pyydetään allekirjoitusta valtuutusasiakirjaan, jonka sisältöä hän ei enää ymmärrä. Jos henkilö on jo sairauksiensa johdosta edunvalvonnan tarpeessa, ei hän useimmiten ole enää kykenevä monimutkaista valtuutusasiakirjaa laatimaan tässä vaiheessa. Valtuutus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, hyvissä ajoin ja terveempänä, silloin kun tiedonkäsittelyn heikentyminen on vielä lieväasteista, Ylinärä muistuttaa. 

Edunvalvonta-asioita saattaa myös olla vaikeaa ottaa puheeksi – erityisesti, jos ikääntynyt itse vastustaa niistä keskustelemista. Tässä omat hoitokontaktit voivat kuitenkin olla avuksi.

”Muistiseurannassa olevien potilaiden kohdalla asia otetaan rutiinisti puheeksi kontrollikäynneillä muistihoitajan tai lääkärin toimesta. Kotona keskustelua voi yrittää käynnistää kysymällä ikääntyneeltä itseltään, kenet läheisistään hän kokisi luottohenkilökseen. Näin korostetaan henkilön itsemääräämisoikeutta ja omaa valintaa”, Ylinärä neuvoo. 

Toisaalta edunvalvonta-asiat voivat nostaa pintaan monenlaisia tunteita omaisessakin ja tuntua aluksi työläiltä. Niiden järjestämistä ei silti kannata lykätä, sillä vahvistettu valtuutus tai edunvalvontapäätös voivat vähentää taakkaa selkeyttämällä arkea ja helpottamalla käytännön asioiden hoitamista. Apua on myös saatavilla eri tahoilta.

– ‎Lisätietoja ja apua prosessin hoitamiseen saa terveydenhuoltoalan ammattilaisilta, etenkin muistikoordinaattorilta ja hoitavalta lääkäriltä. Digi- ja väestötietovirastosta saa myös neuvontaa, Ylinärä rohkaisee. 

Edunvalvonnan vireillepano ei aina ole välttämätöntä, jos asiat muutoinkin järjestyvät yksimielisesti läheisten hoitamina eikä näköpiirissä ole esimerkiksi uusien sopimusten tekoa tai kiinteistöjen myymistä. Edunvalvontavaltuutus on kuitenkin hyvä olla olemassa, mikäli sille tuleekin tarvetta.

Oletko huomannut merkkejä ikääntyvän läheisesi toimintakyvyn heikkenemisestä? Toimi näin:

  1. Jos toimintakyvyn heikkenemisen taustasyytä ei ole aiemmin selvitetty, ota asia puheeksi henkilön itsensä kanssa ja ottakaa yhdessä sopien yhteyttä terveydenhuoltoon esimerkiksi muistiselvittelyiden käynnistämiseksi.
  2. Jos taustasyy on selvillä, mutta tilanne on selvästi huonontunut, ota yhteyttä hoitavaan tahoon. Voi olla aika esimerkiksi pyytää palvelutarpeen arvio kotiin, järjestää muistikontrolli tai arvioida apuvälineiden tarve toimintakyvyn vajeen kompensoimiseksi.
  3. Aloita keskustelu edunvalvontavaltuutuksen mahdollisesta laatimisesta hyvissä ajoin. Valtuutus kannattaa tehdä mahdollisimman ajoissa, ja käyttöön se otetaan vain siinä tapauksessa, ettei henkilö enää itse pysty hoitamaan asioitaan.

» Tutustu ikääntyneille suunnattuihin palveluihimme ja varaa aika ammattilaisillemme!

Geriatrian erikoislääkäri Mira Ylinärä puhuu aiheesta Seniorimessuilla Ouluhallissa 20.9.2026– tule kuulemaan lisää paikan päälle!

16.9.2026